Avainsana-arkisto: pyöräily

Osa XXV Pyöräilyn tulevaisuus autojen kaupungissa

Sarjakuva saa jälleen jatkoa. Tällä kertaa katsellaan menneisyyden lisäksi tulevaisuuteenkin. Tämä sarjakuva on ilmestymässä syksyllä paperisena kirjana ja juuri nyt mun pitää varmistua, että näin todella tapahtuu, eli piirtää vimmatusti. Julkaisen täälläkin kaiken, mutten voi nyt vielä luvata milloin.

Lähdeluettelo

Liikenne- ja viestintäministeriö (2018) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Osa XXIV Pyöräilyn luokka-asema

Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023.

Lähdeluettelo

Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo
Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden:
Brill, 23–47.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New
York: Routledge.

Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki
aikojen
. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle
Policies, Cultures and Histories
. Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus
(toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97.

Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen &
Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005.

Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo. Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas
auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.

Osa XXIII Kanjonin silta

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.

Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla. Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Werstaan kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas

Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.

Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.

Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Osa XXII Hervannan kevyen liikenteen väylillä

Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni. Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan taas kun saan liikuttaa oikeaa kättäni.

Osa XX Pyöräkuumetta, kolmas osa

Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.

Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla.

Lähdeluettelo

Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.

Osa XIX Pyöräkuumetta, toinen osa

Tässä pari sivua taas sarjakuvaa. Toisella sivulla näkyvän polkupyöräkaupan ja rakennuksen esikuvana ovat olleet A.J. Soinisen polkupyöräliike Kuopiosta, joka sijaitsi ainakin 1910-luvun lopussa osoitteessa Vuorikatu 18 ja W.W.Gustafssonin polkupyörä- ja urheiluliike Porista, Yrjönkadulta, vuodelta 1926.


Seuraava osa ilmestyy 4.11.

Lähdekuettelo

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Mauranen, Tapani (2005a) Hopeasiipi: Sata vuotta Helkamaa. Helsinki: Otava.

Tuomaala, Saara (2003) Polkupyörällä pääsee: Suomalaisen maalaisnuoruuden siirtymiä ja symboleita 1920–1940-luvuilla. Teoksessa Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.): Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia. Helsinki: SKS, 355–371.

Osa XVIII Pyöräkuumetta

Nyt jatkuu taas polkupyöräilyn historia.

Olen lähdössä Łódźiin, Puolaan sarjakuvafestivaaleille ja matka vie aikaa piirtämiseltä, joten seuraava osa ilmestyy vasta neljän viikon päästä 14.10.

Lähdeluettelo

Herlihy, David V. (2004) Bicycle: The History. New Haven and London: Yale University Press.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry.

Kylliäinen, Mikko (2007a): Juoksukoneesta ketjuvetoiseen polkupyörään. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 6–39.

Kylliäinen, Mikko (2007b) Pikakulkuri saapuu Suomeen. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 40–93.

Norcliffe, Glen (2001) The Ride to Modernity: The Bicycle in Canada, 1869–1900. Toronto, Buffalo and London: University of Toronto Press.

Rabenstein, Rüdiger (1991) Radsport und Gesellschaft: Ihre sozialgeschichtlichen Zusammenhänge in der Zeit von 1867 bis 1914. Hildesheim, München & Zürich: Weidmann.

Osa XV Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luku saa jatkoa

Tässä Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luvun viimeinen osa, olkaa hyvät. Pidän nyt vähän lomaa ja palaan taas piirustuspöydän ääreen syksymmällä. Mukavaa kesää polkimilla tai miten ikinä liikuttekaan.

Lähdeluettelo

Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 19301980. Stockholm: Stockholmia förlag.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande iefterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia förlag.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma.Turku: Asemakaavaosasto, Viatek Oy.